lauantai 23. huhtikuuta 2016

Silkasta ilosta

Silkasta ilostahan sitä pitäisi itseään ilmaista. Usein menee kuitenkin siihen, että on pakko jotain. Pakko saada loppuun, pakko olla tiettyä tyyliä, pakko olla hyvännäköinen... Puhun nyt siis piirustuksistani ja maalauksistani, en itsestäni :).

Eilisestä alkaen meillä on ollut punkkiongelma, yök yök ja inho! Pörröltä löytyi punkki kuonosta ja se on huono paikka ensikertalaisten harjoitella punkin poistoa. Kaksi aikuista ja 5 kiloinen koira joka ei pysynyt yhtä sekuntia paikoillaan. Nyt tiedetään mikä leijonan tahto meidän koiralla on :). 
En pystynyt keskittymään mihinkään niin kauan kuin punkki oli meillä ja vihdoin, onneksi, sain sen irti. En punkkipihdeillä vaan omin sormin ja nyt on koiralle annettu punkkilääkekin.


Tuon episodin jälkeen oli luovuutenikin valmis virtaamaan ja tämän tein suttukuvan päälle.
Akryylivärejä, pastelliliituja ja kokeilin jopa vahavärejäkin. 
Silkasta ilosta.

It's supposed to be creative just for fun, that's what I'm seeking with many others. Often however I find myself doing art for something else: like it needs to be done, it needs to be certain type, it needs to be pretty and perfect. Fun part fades away.
We had a tick episode from last night to this day. Our dog Pörrö was found with first tick ever, yak! We've never have to take ticks off before this and we were such loosers, 5 kg dog beat us everytime :). I couldn't concentrate to anything else before tick was out of our house and finally today I manage to get it off with my fingers :)! After that I was able to do household things and even paint!
Portrait is made over bad picture I didn't like. I used acrylics, pastels and even oil wax crayons.
Just for fun.

6 kommenttia:

  1. Hyvä juttu, Pörrö on kuin kaunottaret hienossa asennossa - varmaan tyytyväisenä.ps. ei kuvakaan paha ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin tyytyväinen ettei kukaan ronklaa kuonoa :).

      Poista
  2. Hyvä, kun sait punkin irti, sillä ne voi olla aika tiukassakin ja pitää saada koko punkki pois, eikä vaan peräpäätä, hi!
    Meillä oli myös Ticolla kerran, ja siinä olikin aika iso juttu, että se saatiin pois, sillä hän ei suostunut yhtään yhteistyöhön, ei kai, ei tiennyt, että mitä ihmettä nyt aletaan hänen alaleukaansa kaiveleen..!
    Mutta onneksi keskimmäinen poikani sen siittä sitten nappasi punkkipihdeillä ja tulikin kokonaan pois ja pulleana kuin mikäkin!
    Huiii!ja IIkk!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä huokaisin helpotuksesta Harakka :). Kokonaisena lähti ja hyvin pulleana, yök, niinkuin sanoit.

      Poista
  3. Ihana tuo maalauksesi ja suloisuuden huippu tuo Pörrö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Enkuli :). Pörrö on niin suloinen ettei sanat meinaa riittää :). Nytkin tietokoneella kanssani...

      Poista

Kiitos kommentistasi :), Thank you for Your comment