lauantai 18. huhtikuuta 2015

Kun homma meni metsään

Tein teemakuun taiteeseen kaksi uutta metsäaiheista työtä, liittyvät myös toisiinsa.

#4, Pako metsästä

Tytön hiukset hapsottaa, meikit on levinny (meni sitten meikit päällä metsään :))... Miksi?

 Ahh.... pikkukarhu säikäytti Kertun mustikkaretkellä. Hyvä, kun mustikat kuitenkin menevät hyvään tarkoitukseen :).
#5, Karhun eväät

Today I have two pictures for Teemakuun taide, we make 1 to 9 works about forest this month. These two belong together, first one is about Kerttu who is a little frightened of something....

She was picking blueberries when baby bear showed up and she ran like a wind away from the forest and her makeup smeared, poor Kerttu :). 
Well, it's good enough that blueberries didn't go to waste...

22 kommenttia:

  1. Onpa hauska ja hieno juttu ja kuvat!

    VastaaPoista
  2. Tykkään työstäsi, kiva kun on tarinakin mukana!

    VastaaPoista
  3. Tytönkö mustikat ne metsään jäivät? Tosi kauniit työt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Kerttua harmittaa kun vaivalla kerätyt mustikat menevät parempiin suihin :).

      Poista
  4. Ihanat metsätyöt. Karhu sai hyvät eväät. Eipä ihme että meikit leviää, kyllä sitä karhua itkun edestä säikähtäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän tyttö ei kuulemma itke karhua, hyvä jos säikähtää (9 v.) :).

      Poista
  5. Koska en mene meikeissä edes kaupungille, niin metsämeikitkin ovat outo juttu :D

    Tyttö-parka, karhua ei ole mukava kohdata, onneksi karhulle riitti mustikat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää opetella maalaamaan muitakin ilmeitä kuin pusuhuulityttöjä, siksi oli laitettava meikit, jotta näkyisi edes jokin ilme :-).

      Poista
  6. Surullinen tyttö mutta taidokkaat työt.

    VastaaPoista
  7. Jännä tarina ja tosi kivasti toteutettu ;-)

    VastaaPoista
  8. Tyttö kävi viemässä surunsa metsään, niinhän suomalaiset ovat kautta aikain tehneet, metsä palauttaa tasapainon. Karhukuva on tosi kiva, kaunis pohja.
    Miten sinä saat nuo sivut pysymään noin sileinä, vaikka kaiketi käytät vesiväriä, onhan ne sivut kuitenkin aika ohkaisiakin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kun saan vastata johonkin ja etenkin kun tiedän vastauksen :-)!
      Vanhoissa kirjoissa teippaan ensin aukeaman maalarinteipillä ettei värit valu seuraaville aukeamille ja pohjustan sivut gessolla. Luulen siinä olevan se juju. Tämän hetken suosikkini on läpinäkyvä gesso.
      Karhukuva on tehty water color Moleskineen, jonka sivujen paksuus on 200 g /m2. Kyllä sivut hieman kupruilee, mutta sellaista kirjaa on ihana katsoa ja plärätä, onnistumisen tunne siitä, että on tehnyt jotain kouriin tuntuvaa :).

      Poista
  9. Tyttö pelkää karhua... Tässä on tarinaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Näinkin jo unta karhusta ja sen pennuista :).

      Poista
  10. Voi Kerttu rukkaa, mustikat meni karhun suuhun :-(
    Kauniita töitä ja kiva tarina,joka yhdistää työt toisiinsa.
    Tykkään tyylistäsi:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana :). En välittäisi metsäreissulla törmätä karhuun, mutta en sitä kyllä mieti tai pelkääkään, etukäteen.

      Poista
  11. Voi Kerttu, ota iisisti olet turvassa! Mustikoita voi kerätä lisää taas huomenna. :)
    Ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kerttu taitaakin olla kotona lisäämässä ripsiväriä :).

      Poista

Kiitos kommentistasi :), Thank you for Your comment